Edelleen joka aamu kolmivuotias poikamme sanoo joko "minä haluan olla tonttu" tai "minä haluan olla joulupukki". Ja sitten pitää etsiä joko se ihan kiva tonttupuku tai tämä ei niin kiva joulupukkitakki.
Ja päivän mittaan rooliin palataan monta kertaa. Äiti on ilmeisesti ollut todella kiltti, kun vielä tammikuun hyvässä vauhdissakin joulupukki tuo joka päivä lahjoja. Pikkusisko ei tänään ollut ansainnut yhtään. Kuulemma.
Yhtenä aamuna, kun isi antoi töihinlähtöpusun joulutakkiselle pojalleen, Aate tokaisi: "Isi, pussasitko sinä juuri joulupukkia?". Ilmeisesti sitten niin pääsi käymään.
Onhan tuo innostus söpöä. Välillä kuitenkin pohdimme, että mitähän uutta roolia sitä keksisi pojalle salakavalasti ehdottaa. Ei nyt ihan kesään asti tarvitsisi tonttuilla. :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti