Mutta siitä, että nyt ydintalvessa ajankohtaisia leikkejä ovat yhä lätäkköleikit: siitä he eivät valita. He vaan leikkivät niissä lätäköissä yhtä innoissaan kuin aina ennenkin. Ainoana erona on se, että koska kalenterissa lukee tammikuu, heillä on toppavaatteet ja talvikengät. Pitäisi kai palata kumppareihin.
Lapset eivät valita siitä, että ei ole lunta. Kyllähän he tykkäisivät lumestakin, ei se sitä ole. Tykkäisivät hupsuna! Mutta nyt on näitä kivoja lätäkköleikkejä, niin nyt leikitään näitä.
Pitäisiköhän ottaa oppia?
Argh, ei vaan pysty, kun niin haluaisin hiihtämään, laskettelemaan, lumilautailemaan... Ei pysty.
Tytön uusi Reimatecin haalari tuntuu tosi ohuelta, ei todellakaan miltään kovien pakkassäiden haalarilta.Tai ei ainakaan vaikuta siltä, ehkä se yllättäisi pakkasessa. Tällaiseen vesisade-mutalieju-talveen se on ollut erinomainen! Tähän ei oikein tartu kurakaan, vaikka tyttö kuinka möyrisi maassa.
Rasavilin talviset peukalopotitkin ovat toimineet kiitettävän arvoisesti ja pitäneet veden ulkopuolella.
Pojalla olen pitänyt edelleen enimmäkseen viimevuotisia Molo Kids -haalareita. Kun niinhän se piti mennä, että alkutalven kurassa ja sohjossa pidetään näitä ja lumen tullen siirrytään uusiin. Onneksi nämä 104-kokoiset haalarit edelleen sopivat nekin lähes 106 cm pitkälle pojalle. Erikoisia nämä Molo Kidsit. Ovat kapeahkon mallinsa vuoksi sopivia hieman ylipitkinä, mutta näköjään ovat riittoisia myös "liian pienessä" koossa.
