Keväthankintojen hankaluudesta - onko pakko olla niin vaikeaa?

Kun ulkona kausi vaihtuu, on tietenkin lasten vaatetuksenkin vaihduttava sään mukaiseksi. Ei ole helppo juttu.

Mutta voisiko se itse asiassa olla helppo juttu, kevätvaatteiden hankkiminen siis? Alla kolme vaihtoehtoa, jossa asialla ei välttämättä tarvitse stressata.

• Saat vaatteita kasoittain sukulaisilta tai ystäviltä. Niistä löytyy kuhunkin vuodenaikaan sopivat vermeet. Ei välttämättä just omaan makuun, mutta tärkeintä on, että on vaatteet.
• Budjetti on sen verran joustava, että voit astella kauppaan ja ostaa ne vaatteet, joista pidät.
• Budjetti on tiukahko, mutta astelet kauppaan ja etsit sieltä hinnaltaan sopivat vaihtoehdot ja ostat ne.

Tämän seuraavan vaihtoehdon tilanteessa ulkoiluvaatteiden hankkiminen on jo hitusen haasteellisempaa.

• Budjetti on varsin rajallinen ja vaatteiden tulisi olla laadukkaita ja kestäviä - nättejäkin. Sinun on myytävä ahkerasti vanhoja vaatteita ja tuntitolkulla etsittävä alennuksia ja hyväkuntoisia käytettyjä vaatteita päästääksesi päämäärään.

Minä kuulun tuohon viimeiseen pallukkaan. Sillä erotuksella, että nyt työssäkäyvävä äitinä minulla ei ole enää kovin paljon aikaa käytettäväksi vaatemetsästykseen ja se tekee tehtävästä vieläkin hankalamman. Melkein vaatisi jo oman pallukan.

• Tässä. :)

Viime aikojen ostokseni ovat tässä:

Molemmat Polarn O. Pyretin kuoritakit on ostettu FB-kirppiksiltä oikein hyväkuntoisina käytettyinä. Pojalle ostin uutena keltaisen windfleecetakin (joka jää sitten siskollekin). Pojalle ostin uutena myös mustat popin kuorihousut, koska nekin menevät sitten tytöllekin.

Tyttö tarvitsee vielä kuorihousut ja windfleecen. Haluaisin ostaa ne käytettyinä, mutta käytettyjen hinnat tuntuvat kipuavan taas niin korkealle, että päätä huimaa. Voi olla, että piipahdan kuitenkin putiikissa.

Tytölle löysin MLL:n kirpputorilta edullisesti Mini A Turen -takin. Se oli todellakin oli huippulöytö! Lisäksi molemmille lapsille on Ticket-haalarit, joista pojan jo viime keväänä käytössä ollut saattaa jäädä kesken kauden pieneksi. Tytön haalarin ostin viime kevään alesta.

Tytön kuorihousujen ja fleecetakin lisäksi tarvitaan vielä hanskoja, pipoja, kaulureita ja tytölle kumpparit. Ja kenkiä! Voi ei, kenkiä. Cdon.comin alesta ostin pojalle kumpparit ja tytölle lenkkarit. Pidetään peukkuja, että pojan viime syksyn lenkkarit sopivat vielä.

Ja samalla olen myynyt pieneksi käyneitä vaatteita oikein superteholla ja myös pohtinut sitä, onko talvialet nyt hyödynnetty kunnolla. Tänään vielä PikkuStellan loppuunmyyntialesta tilasin tytölle ensi talveksi suloisen Creamien toppatakin.

Huh huh, sanon minä.

Ja sitten pian alkaakin kesä.

C'mon let's go ski!

Lunta on satanut! Jossain päin enemmän, toisaalla vähemmän. Me kuulumme siihen "vähemmän"-joukkoon, mutta vaikka ei mitään hiihto-, pulkkailu- ja lumipalloilu olosuhteita ollutkaan, oli silti niin äärettömän upeaa saada maa hieman valkoiseksi. Edes hetkeksi.

Lumessa parasta on paitsi se, että se kirkastaa maailmaa ja piristää mieltä, myös se, että kunnon kinosten saapuessa pääsee lumiurheilemaan. Laskemaan alamäkeä alppisuksilla, laudalla ja telemarkeilla. Vuosien tauon jälkeen löysin itseni viime talvena myös useasti murtsikkaladuilta, mahtavan tehokasta puuhaa! Teininä vielä sivakoin kilpaa murtsikoilla ja kun lopetin kilpahiihdon, lopetin lajin tosiaan tyystin vuosikausiksi. Kiva, että kohtasimme jälleen.

Nämä kuvat otettiin pari päivää ennen lumen tuloa. Mini Rodinin ski-kuosinen pipo ja vajasta löydetty äidin vanha sauva enteilivät kuitenkin jo sitä, että pian satelee valkoista. Samalla ruska valtavassa väriskaalassa ihastuttaa edelleen.

Tulisipa taas lunta! Ja pysyisi. Monta kuukautta.

 

Kiva pop-pipo ja kunnon kuorivaatteet

Mitäs nyt puetaan, tekee taas mieli kysyä. Tai ei oikeastaan tarvitse, koska Polarn O. Pyretin kuorivaatteet ja kerrospukeutuminen toimivat kivasti tässä ajassa. Etenkin silloin, kun itse menee lasten kanssa ulos. Päivähoitoon olemme pukeneet jo toppahaalarit.

Viime viikonloppuna olimme kaukaisemmassa mummolassa ja ulkoillessa päällä oli täysi setti: alla merinovillainen alusasu, välissä paksummat housut ja windfleece-takki ja päällä kuoriasu. Toimivaa ja näppärää.

Mummolan pihasta löytyi pojalle mitä parhain kiipeilyteline. "Miä, miä, miä, miäkin haluan! Äiti, nosta!" vaati pikkusisko.

Viime visiitillä Polan O. Pyret -putiikkiin ostin pojalle tuon uuden pipon, mustan tupsupipon. Poika tykkää itsekin siitä kovin. Eilen hän istui sänkynsä laidalla pipo päässä, soitteli iloisena kitaraa (sählymailaa) ja huuliharppua ja kysyi, että "äiti, kuka minä olen?". Kun äiti ei heti hoksannut, poika osoitti hymyillen Muumikirjasta Nuuskamuikkusen kuvaa. Aivan, Nuuskamuikkunen tietenkin. Ja musta Pop-lippahattu oli vihreä lierihattu. Eläköön mielikuvitus! :)

Mitä nyt puetaan ja saako liukumäkeä nousta ylös?

Eletään taas sitä aikaa, joka koittaa joka syksy ja joka kevät, että ei tiedä yhtään, mitä laittaisi itselle ulos päälle, saati sitten lapsille. Ei auta yhtään kurkata ikkunasta, mitä muilla on yllään: toiset kulkevat narutopeissa ja sandaaleissa, toisilla on melkein toppatakki. Itse olen sellainen vilukissa, että ne narutopit järkyttävät enemmän.

Erityisen hankalaa tämä aika on, kun pitää ensimmäistä kertaa miettiä, mitä lapsille pakkaa mukaan hoitoon näillä säillä. Kuorivaatteet? Kuravaatteet? Ihan vaan yksinkertaiset peruskankaiset ulkoiluhousut (canvashousut, farkut yms.)?

Hoidon alkaessa hankin molemmille kura- /sadeasut ja ne kulkivat hoitolaukussa pari viikkoa, tänään otin ne sieltä käyttämättöminä pois. Viime viikolla aamut olivat sen verran kylmiä, että aloin pakata mukaan kuorihousut. Ne ovat tainneetkin olla lapsilla aamu-ulkoilussa päällä, iltapäivällä on käytetty vielä ihan peruskankaisia ulkohousuja (joille en edelleenkään keksi muuta nimeä). Eihän nyt ole niin kuralöllöäkään, joten ei kai ole kuravaatteiden aikakaan? Pipot ja sormikkaat ovat jo menossa mukana.

On muuten outoa, kun en oikeastaan tiedä, mitä lapsillani on päällä päivällä.

Illalla meininki on kovin sekalaista: ilta-auringon hieman lämmittäessä takkeina ovat Polarn O. Pyretin windfleece ja Väri-epä-suora-blogin Miimalta ostettu Molo Kidsin softshell -takki. Tuo sofshell takki oli kyllä loisto ostos! Jos muuten ei tiedäkään, mitä juuri nyt pukisi, niin tuo on varma valinta näille säille. Ei liian kuuma, mutta kuitenkin lämmin ja vieläpä tooooodella hyvännäköinen.

Nämä kuvat saavat pohtimaan paitsi vaatetusta, myös paria muuta seikkaa:
   

• Onko varma flunssa, jos tähän aikaan lapset vetävät kengät ja sukat pois ja kirmaavat ulkona paljain varpain? Vai olikos niin, että flunssa tulee aina viruksesta eikä vilustumisesta?
• Miten pitkään pienempi sisarus matkii KAIKKEA mitä isompi sisarus tekee?
• Jos muita lapsia ei ole paikalla, saako liukumäkeä nousta ylöspäin?

Tarvitaanko sadevaatteita?

Olen ollut sitä mieltä, että sadevaatteita eikä kuravaatteita ei tarvitse lapsille hankkia. Hyvät kuorivaatteet/vedenpitävät välikausivaatteet riittävät.

Mies on välillä (nyt koti-isänä) harmitellut, että lapsille ei ole sadevaatteita. Kuorivaatteet ovat olleet liian paksuja lämpimään kesäsateeseen. Ja toisaalta, kun välikausivaatteita puhdisti keväällä mutaliejuista, kävi mielessä, että olisiko kuravaatteet siltikin hyvä juttu. Vaikka suihkuttamalla ne kurat välikausihaalareistakin lähtivät.

Monissa hoitopaikoissa kuulemma vaaditaan, että lapsilla on kuravaatteet, vaikka olisikin vedenpitävä haalari. En vielä tiedä, mikä on politiikka asian suhteen sillä perhepäivähoitajalla, jonka luona meidän lapsemme aloittavat elokuussa.

Oli miten oli, tytölle ostin nyt sade-/kurasetin. Ihan vaan käytännöllisyyden vuoksi, en ollenkaan siksi, koska tämä Mini A Turen asu (takki+housut) oli niin mielettömän söpö ja alennuksessa Tinttaiitassa (jolla on Seinäjoella aina silloin tällöin auki oleva varastomyymälä)... Jep.

Nyt mietin, että pitäisikö pojallekin hakea sade-/kura-asu? Äsh, en edelleenkään osaa päättää, että tarvitaanko sellaista? Tämä Mini A Turen (alennuksessa oleva) tähtitakki + -housut -setti oli livenä nimittäin paljon nätimpi kuin tässä kuvassa. Tai jotenkin poikamaisempi kuin miltä tässä näyttää.

Ulkovaatteet! Mitäs nyt pitää shoppailla?

Yhtäkkiä heräsin siihen, että kääk, pitäisikö nyt olla shoppailemassa jotain ulkovaatteita? Ja jos, niin mitä?

Juuri nyt ei itse asiassa tarvitse ostaa mitään, tähän hetkeen ja tulevaan syksyyn lienee kaikki suht valmiina. Mutta jos nyt en mieti ensi kevään ja syksyn tarpeita, niin  keväällä kaikki on superkallista. Joten jospa edes jotain ostaisi nyt, niin kevään tilanne helpottuisi ja halpenisi. (Ja jos sitten keväällä mieli on muuttunut - niin kuin ihan joskus vaan on saattanut käydä - niin aikaisemman ostoksen voi aina myydä.)

Niinpä aloin selailla vauhdilla, että onko verkkokaupoissa enää yhtään mitään ale-välikausiostettavaa. Ja mukaan tarttui tytölle tämä:

Ticketin Jam Suit (Begonia Flower). Koska etenkin nuo yksivetoketjuiset Ticket-haalarit ovat tunnetusti suurta kokoa, valitsin nyt 84 senttiselle tytölle ensi kevääksi koon 86. Onkohan se ihan hullua? No, myydään, jos on liian pieni.

Ostin haalarin Bootz-verkkokaupasta ja hinnaksi tuli 68,34 e.


Pojallekin haluaisin löytää haalarin. Koska meillä nyt on Ticketin sininen tähtihaalari, sellaista ei jaksaisi enää ensi vuonna katsella. Molo Kids olisi tietenkin aina hyvä vaihtoehto.

Täytyy selailla, onko näitä vielä jossain. Kummallista kyllä, että vaikka talvet on menty vankasti Molo Kidsiin luottaen, niin silti mietityttää, uskaltaako välikausivaatteissa luopua Ticketistä?

Polarn O. Pyretiltä lapsilla on kaksiosaiset asut nyt syksyä ajatellen. Ehkä sellaiset hankin keväälläkin.

Keskellä (välillä) helteistä heinäkuuta pohdin siis ensi kevättä (ja ehkä ensi vuoden syksyäkin). Pitäisikö mieluummin pähkäillä talvea? Vaan ehkä toppa-asuja ehtii pohtia ihan tarpeeksi sittenkin, kun niitä alkaa kauppojen hyllyille kasaantua. Tai ehkä niiden tuumailu alkaa silloin, kun ensimmäiset valmistajat vilauttelevat uutta mallistoaan ja ensimmäiset blogit niistä kertovat eli ÄN-YY-TEE...

(p.s. Tytön haalari oli liian vähän liian suuri, joten palautin ja tilasin koossa 92)

Tytön päähineistä puheenollen

Meille on kotiutunut myös vappukuvissa jo vilahtanut ihana rusettipipo+tuubihuivi-setti. Jollakin Facebookin kirppiksellä huomasin kuvan suloisista pipoista ja löysin tien taitavan tekijän sivuille. Pipo ja tuubihuivi ovat Nappinjan Janikan käsityötä. Olemme erittäin tyytyväisiä. Nappinjan Facebook-sivut löytyvät täältä.

Tarkkasilmäisimmät ja hyvämuistisimmat huomaavat myös sen, että tytön Polarn O. Pyret kuoritakki on muuttunut kevään ensimmäisestä. Siitä ehkä lisää myöhemmin, mutta sanottakoon vain, että joskus käytettyä ostaessa ei saa ihan sitä mitä kuvailtiin: kuten hyväkuntoista takkia. Usein onneksi käy hyvin, kuten nyt tällä toisella yrityksellä: aivan ihana takki.

Jos meillä olisi kaksostytöt

Meillä näyttäisi varmasti tältä:

Tai siis näyttäähän meillä nytkin tältä, vaikka ei ole. Mies ihmetteli töistä tultuaan suureen ääneen, että "mitä sä täällä oikein diilaat". Mutta onhan nämä niin nättejä, että joka koossa on saatava samanlainen!

Ei sentään, toinen on lähdössä ja toinen juuri tuli. Päätin myydä viime syksynä tätä kevättä varten Vikelle hankkimani koon 74 haalarin. Se oli nyt liian sopiva, kesällä jo pieni. Nyt meillä on kokoa suurempi, jonka ostin joltakulta, jolle oli käynyt juuri samalla tavalla. Tämä piiri pieni pyöri Ticketin Facebook-kirppiksellä.

Pop-välikausipalapeli on valmis

Missio: Molemmille lapsille Polarn O. Pyretin välikausitakit, kuorihousut ja windfleece-takit. Hyväkuntoiset, taloudellisesti järkevästi.

Status: Tehtävä suoritettu.

Ensimmäinen osasuoritus oli Aatteen takki. Löysin vihreän, aivan uudenveroisessa kunnossa olevan takin Facebookin POP-kirppikseltä. Ainoa käytön merkki oli nimikointi. Tällaisia laatutuotteita ostan välillä mielelläni myös käytettynä, koska voi luottaa siihen, että reippaankin rymyäjän jälkeen ne voivat olla hyvässä kunnossa.

Housut ostin uutena kaupasta, kun ajattelin, että ne menevät sitten aikanaan myös Vikelle. Mustan windfleecetakin ostin toiselta Facebook-kirppikseltä. Fleecetakki on enemmän käytetty, mutta silti hyväkuntoinen.

 

Kerrankin löytyi takki, jossa voi vetää vetoketjun ylös asti, eikä kaulus häiritse poikaa. Housut on myös helppo pukea ja riisua sivuvetoketjun ansiosta. Kauluksen kohdalla on tuollainen musta suoja, joka on aivan ihanan pehmeää materiaalia.

Vikelle löysin pinkin takin huuto.netistä. Se ei ole niin loistokunnossa kuin Aatteen takki, mutta täysin siisti kuitenkin. Tytön windfleecetakki oli Facebook-kirppislöytö, täysin uudenveroinen sellainen. Olin ajatellut, että housutkin voisin tytölle ostaa käytettynä, mutta koska käytettyjen hinnat tuntuivat nousevan niin hullun korkealle, päätin ostaa uudet. Ei kirpaissut yhtään, kun tuntuivat niin hyviltä ja jälleenmyyntiarvo on tosiaan erinomainen.

Hahaa, tyttöseni! Tämä windfleecetakki päällä et voikaan enää heittää hanskoja pois. Nämä peukkupaikalliset hihat ovat loistokeksintö.

Tyttösen kaapin kevätmylläystä

Eilen se pilkahti melkeinpä ensimmäistä kertaa: kevätaurinko. Sellaisena päivänä on ilo olla "osa-aikaulkotyöläinen" eikä toimistotyöläinen. Viihdyimme lasten kanssa pitkään ulkona. Kolmevuotias olisi tietenkin tykännyt olla vielä pidempään, kun yksivuotias jo väsyi. Sellaista se on aina.

Nyt olen saanut tarpeekseni ensi talven toppailuista ja alkanut haalia kasaan lapsosten kevätvaatetusta. Vikellä on viime syksyltä Racoonin takki ja Lennen housut sekä Ticketin haalari, kaikki kokoa 74.

Ticketin haalaria olin suunnitellut täksi kevääksi, ostin sen syksyllä ja oletin sen olevan tickettimäisen suurta.
No, ei se pientäkään kokoa ole. Viime syksynä, kun käytössä olivat muuten 74-kokoiset vaatteet, oli haalari vielä aivan liian suuri. Entäs nyt?
 

No, nyt se on sopiva. Mutta en tiedä, meneekö se koko kevättä. Argh. En tiedä, mitä tekisin. Yritän nyt varmasti ensisijaisesti vaihtaa tämän kokoa suurempaan nettikirpputorilla.

Racoonin koon 74 takkikin on yhä sopiva, mutta hihoista jää pian lyhyeksi. Tämä setti onkin jo myyty Facebook-kirppiksellä ja lähtee huomenna uudelle omistajalle.

Jemmasta löytyy vielä yksi välikauden ulkoiluvaate: supersievä ranskalainen Gran de Ble -merkkinen takki. On mielestäni hurjan söpö. Lisää kuvia tästä varmasti myöhemmin, nyt vain yksi (ruttuinen) vilaus. :)

Tarkoituksena on hankkia Vikelle Polarn O. Pyretin kuoritakki (mieluiten pinkki) ja -housut. Olen nyt etsinyt, jos löytäisin takkia hyväkuntoisena käytettynä. Housut ehkä ostan uutena. Haalarihan tarvitaan myös: toimiiko tuo Ticket vai onko saatava isompi, se on yhä mietintämyssyssä.

Tickettiä tytölle ensi talveen

Niin, mähän en muka ollenkaan ehtinyt talvialeen mukaan ja kuitenkin taas tuli tilailtua. Tytölle Ticketin haalari kun tuntui sopivan paremmin, niin kokeillaan sitä sitten ensi talveenkin. Tilasin ensi talvena kaksivuotiaalle Baby Baggie -haalarin koossa 92. Väri on tämä raikas pinkki.

Ihan kiva väri, ei siinä mitään. Mutta oikeastaan mä niin tykkään Vikellä kaikesta hempeästä. Tosin en olisi ehkä ensi talveen uskaltanut rymytytölle enää ihan haaleaa vanhaa roosaa ostaa, vai olisinko? Mietin myös ruskeaa tai beessiä, niihin on kiva yhdistää hempeilyjä.

Ja tässä sitä nyt ollaan, pinkki haalari pian hyppysissä. Miksi? No, siksi kun halvalla sai. Tietty. Katsotaan nyt, voihan se olla, että talven tullen päädyn kuitenkin myymään tämän eteenpäin ja hankkimaan jotain muuta. Tai sitten hurmaannun kuitenkin tähän, who knows.

Tämän tilasin tanskalaisesta Kids World -verkkokaupasta. Tässä on viime päivinä tullut opittua mukavasti tanskaa, tärkeitä sanoja kuten flyverdragt (=haalari). :)

Tyttökin kevätvaatteita vailla

Vikellekin ostin viime syksyn alennuksista Ticket Outdoor -haalarin. Jotenkin ajattelin Tickettien olevan edelleen huiman suurta kokoa (olisikohan kannattanut ensin tarkistaa asia?) ja päädyin hankkimaan koon 74.

Ei haalari pientäkään mallia toki ole. Syksyllä tytöllä oli sisävaatteet kokoa 74 ja tämä haalari oli vielä supersuuri. Nyt kun käytössä on vaatekoot 80 ja jossain merkeissä 86, haalari on juuri sopiva. Kiva juttu, mutta eihän sen nyt pidä olla sopiva vaan parin kuukauden päästä. Joten nyt ehkä on laitettava tämä haalari myyntiin ja etsittävä uutta tilalle. Harmittavaa. Hyviä puolia on se, että toisin kuin Aatteelle, Vikelle Ticketin haalarit näyttävät sopivan.

Racoonin anorakki samaa kokoa, 74, näyttäisi yhä sopivan, mutta hihojen pituus ei taida riittää enää koko kevääksi, joten haikein mielin myyntiin on laitettava tämäkin. On niin söpö, että tekisi mieli laittaa jemmaan ja ihailla. Onneksi yleensä saan itseni ylipuhuttua näistä haikeuspuuskista!