maanantai 13. toukokuuta 2013

Suukkoja, yhteiset helmet ja Vagabondit

Minä sain eilen paljon suukkoja, halauksia ja kauniita sanoja. Kuopus ottaa kaulasta kiinni, painaa päänsä minua vasten ja sanoo äiti. Esikoinen tokaisee joskus ihan yllättäinkin Äiti, minä rakastan sinua.

Sain äitienpäivänä myös kortin, jonka mies oli lasten kanssa taiteillut kovalla kiireellä jonakin päivänä viime viikolla, kun olin lähtenyt kauppaan. Kaikkien kädenjälki näkyi tunteella tehdyssä tuotoksessa. Poika oli mummolassa tehnyt minulle helmetkin, vaikka pitkin eilistä päivää oli epäselvää, olivatko ne minulle vai hänelle itselleen. Lopulta päädyimme siihen, että helmet ovat yhteiset. Tai ehkä jopa kaikkien.

Meidän äitienpäivän aamuun kuuluvat miehen paistamat amerikkalaiset pannukakut vaahterasiirapin kera. Siitä on tullut meidän oma äitienpäiväjuttumme. Omien aamuhetkiemme jälkeen menemme sitten lähimummolaan ja yhdessä koko poppoo äitienpäivälounaalle. Kakkukahvit juomme mummolassa. Tällä kertaa tein itse juhlakakun, joka oli Hellapoliisin ohjeiden mukaan leivottu Valkosuklaa-Daimkakku. Ja jippii, siitä tuli todella hyvää! Liivateamatööriä aina vähän jännittää nuo hyydykepuuhat.

Sain minä sitten tällaisenkin paketin, joka oli varsin mieluisa lahja sekin: vihdoinkin minäkin saan jalkaani nämä Vagabondin Cortonat. :)







2 kommenttia:

  1. Kuulostaa todella mukavalta äitienpäivältä :) Se on aina mukavaa kun ajan kuluessa perheelle muotoutuu joku oma juttu.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on! On mukava, kun on sellaisia perinteitä, jotka siirtyy omasta lapsuudesta omille lapsille, mutta sitten on mukava, että on ihan omia just tämän meidän perheen juttuja.

      Poista